Hunajavalmisteesta merkittävää apua koivun siitepölyallergiaan

Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutti selvitti vuosina 2007-2010 talvikauden aikana käytetyn hunajavalmisteen vaikutuksia koivuallergian oireisiin ja allergialääkkeiden käyttöön koivun kukintakaudella. Tutkimuksiin osallistui kolmen vuoden aikana kaikkiaan yli sata koivuallergikkoa. Keskeiset tulokset on julkaistu (Int Arch Allergy Immunol 2011;155:160-166) ja niistä voi lukea myös instituutin verkkosivuilta

- Lue myös tutkimukseen osallistuneen kokemuksista Alleriaterveys.fi sivuilta

Oireseurantojen perusteella hunajavalmisteesta on merkittävää hyötyä koivuallergiselle. Esimerkiksi oireettomien päivien määrä yli kaksinkertaistui, voimakkaiden oireiden päivät vähenivät yli 70 % ja antihistamiinien käyttöpäivien määrä puolittui. Hunajavalmisteita käyttäneistä joka kolmas (32 %) arvioi talvikauden sairastelun suhteen tavallista helpommaksi, kun vertailuryhmässä näiden osuus oli 7 %.

Tilastollisesti merkitsevät erot suhteellisen pienten käyttäjäryhmien välillä vihjaavat, että säännöllisesti käytettynä hunajavalmisteella voisi olla kliinisestikin merkittävää hyötyä siitepölyallergisten oireiluun koivun kukintakaudella. Hyödyt voivat lisääntyä useamman vuoden käytössä, sillä oirepäiväkirjamerkintöjen perusteella kaksi vuotta hunajavalmisteita käyttäneillä oli kokonaan oireettomia päiviä yli 50 % enemmän kuin muissa ryhmissä. Vastaavasti oirepäiviä oli noin kolmanneksen vähemmän kuin vertailuryhmään kuuluneilla ja varsinkin voimakkaan oireilun päivät olivat harvassa. Myös osallistujien oman arvion mukaan silmä-, nenä-, iho- ja muita allergiaoireita oli kevään siitepölykaudella tavallista vähemmän nimenomaan kaksi vuotta hunajavalmistetta käyttäneillä.

Keväällä 2013 tehdyn seurantakyselyn mukaan siedätystehoa on riittänyt myös tutkimusten jälkeen. Peräti 37 % totesi oireilun muuttuneen pysyvästi parempaan suuntaan. Suurin piirtein samat tulokset todettiin allergialääkkeiden käytön suhteen. Tutkimuksen aikana joka kolmas ilmoitti myös myönteisiä muutoksia ruokavaliossaan. 17 % totesi muutoksen pysyväksi ja melkein yhtä moni vaikutuksen jatkuneen ainakin vuoden tai kaksi tutkimuksen  jälkeen.

Siitepölyhunajatutkimuksista

Per Saris

Saarisen ym. 2011 (Int Arch Allergy Immunol 2011;155:160–166) tutkimuksessa ilmeni, että hunajaa ja siitepölyhunajaa kannattaa tutkia niiden mahdollisten siitepölyallergiaoireiden vähentämispotentiaalin takia. Mehiläistarhaaja Kyösti Pitkänen teetti tutkimuksia Haartmanin instituutissa Apipollen Immuno siitepölyhunajasta. Monistamalla bakteerien 16S rRNA:n geenin yleisalukkeella kvantitatiivisen PCR-menetelmän avulla (joka ei erottele kuolleita ja eläviä bakteereita) Haartmanin instituutin tutkimukset osoittivat, että Apipollen Immuno siitepölyhunaja sisälsi noin 5-6 miljardia bakteeria per gramma siitepölyhunajaa. Näistä vain murto-osa olivat hengissä ja kasvatettavissa ja kuudesta 16S rRNA geenin sekvenssin sekvenssivertailujen perusteella tunnistettua bakteerikantaa puolet olivat Bacillus –sukuun kuuluvia tuntemattomia lajeja ja puolet olivat Lactobacillus kunkei – kantoja. Bacillus-bakteerit voivat muodostaa kestomuotoja eli itiöitä selittäen miksi jäivät siitepölyhunajassa henkiin. Lactobacillus kunkei –kantoja voidaan tyypillisesti eristää hunajasta, joten niillä täytyy olla jonkin vielä tunnistamaton tapa jäädä hunajassa henkiin.

Kerimesi teetti myös hunaja- ja siitepölyhunajatutkimuksia Helsingin yliopistossa Elintarvike ja ympäristötieteiden laitoksella. Tässä tutkimuksessa selvitettiin hengissä olevien bakteerien määriä hunajassa ja Propollen siitepölyhunajassa. Osoittautui, että hunajassa (tuore, vuoden ja kahden vuoden säilytyksen jälkeen) on valituilla kasvatusalustoilla kasvatettavissa vain alhainen lukumäärä bakteereita (muutamasta muutamaan kymmeneen per gramma hunajaa). Siitepölyhunajasta (säilytetty jääkaapissa noin vuosi ja tuoreessa) on enemmän bakteereita kasvatettavissa, parhaimmillaan noin satatuhatta per gramma. Näistä kasvatettavista kannoista tunnistettiin samoilla menetelmillä kuin Haartmanin instituutin tutkimuksessa yksitoista Lactobacillus kunkei –kantaa ja kaksitoista Bacillus –sukuun kuuluvaa kantaa. Tulokset näistä eri siitepölyhunajista, ApiPollen ja Propollen, ovat hyvin yhteneväiset, eli siitepölyhunajista on eristettävissä eläviä Lactobacillus kunkei –bakteereita sekä Bacillus-sukuun kuuluvia suurin piirtein suhteessa 1:1.

Saarinen ym (2011) toi ilmi että on vaikeaa tietää mistä johtui Apipollen Immuno siitepölyhunajan mahdollinen siitepölyallergian vaikuttava kyky. Jos elävillä bakteereilla on tässä asiassa osuutta ne löytyvät joko Bacillus-lajien joukosta tai liittyvät hunajassa hengissä säilyvään Lactobacillus kunkei –lajiin. Pikemminkin itse siitepölyhiukkaset vuorovaikuttavat meidän immuunipuolustuksen solujen kanssa aiheuttaen Saarisen ym. (2011) tutkimuksessa ilmenneet vaikutukset. Toki Apipollen Immunossa olevat kuolleet bakteerit, joiden lukumäärä on huomattavan paljon suurempi kuin kasvatettavien, voivat vuoro vaikuttaa immuunipuolustuksemme kanssa ja mahdollisesti yhdessä siitepölyjen kanssa aikaansaada havaittuja vaikutuksia allergiaoireisiin. Vastaavat interaktiot voivat myös osaltaan selittää Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin (K. Saarinen ja J. Jantunen 2009 Hunajaraportti ISBN 978 – 952 – 5156 – 57 – 7, K. Saarinen 2010, Apipollen-kysely 2010) Apipollen käyttäjäkyselyn tulokset, joissa osa Apipollenin käyttäjistä, joista noin 40 prosenttia kärsivät siitepölyallergian lisäksi myös ruoka-allergioista, raportoivat siitepölyallergian että ruoka-allergian oireiden vähenemisestä. Siitepölyhunajan toimivuus allergiaoireiden vähentäjänä näyttäisi häviävän jos siitepölyhunaja on säilytetty liian lämpimässä (Saarinen ja Jantunen 2009). Tieto säilytyslämpötilan aiheuttamista muutoksista siitepölyhunajassa voisi kertoa siitepölyhunajan allergiaoireiden vähentämisen tehoaineista. Von Hertzen ym (Annals of Medicine, 2015; 47: 218–225) painottavat, että terve immuunipuolustus on kytköksissä yksilön mikrobialtistukseen ja että luonnon monimuotoisuus heijastuu yksilön monimuotoiseen mikrobiflooraan. Propollenissa on siitepölyn ja mehiläisten tuoma mikrobien monimuotoisuus, mikä yhdessä hunajan kanssa nautittuna näyttäisi vaikuttavan immuunipuolustukseemme poispäin allergiasuuntauksesta.

Helsingissä 24.9.2015

Per Saris, mikrobiologian prof.